Luennoitsija

Ihmisen mieli ja psykologia on kiinnostanut minua koko ikäni. Löysin mieluisan poikkitieteellisen ja humanistispainotteisen henkilöstöhallinnon linjan Tukholman yliopistosta. Tutkinto sisälsi opintoja mm. psykologiasta, kasvatustieteestä, sosiologiasta ja työoikeudesta. Valmistuin sieltä v. 1994 filosofian kandidaatiksi (Filosofie kandidatexamen på linjen för Personal- och arbetslivsfrågor - med inriktning mot Personalarbete med utbildningsplanering).

Täydensin opintojani v. 1992-93 Nordplus-vaihto-oppilaana Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan aikuiskoulutuksen opinto-ohjelmassa. Vuosina 1988-89 olin puolisen vuotta töissä Saksassa, missä välitin tietokonekomponentteja Suomeen. Vaihdoin työt opiskeluun ja pääsin sisälle Marburgin yliopistoon, missä suoritin vuoden ajan erillisopintoja mm. saksan kielestä sekä kasvatustieteestä. Ennen akateemisia opintoja valmistuin v. 1987 ulkomaankaupan yo-merkonomiksi Turun Kauppaoppilaitoksesta.

Työkokemusta on kertynyt vuosien mittaan eri kulttuuri- ja henkilöstöhallinnon tehtävistä. Toimin 9 vuotta Turun Musiikkijuhlien aikana konserttisihteerinä vastaten koti- ja ulkomaan artistien kuljetuksista, harjoituksista sekä konserteista kulissien takana. Olin klassista musiikkia tuottavan Ondine levy-yhtiön markkinointipäällikönä. Kansainvälisen liikkeenjohdon konsulttiyritys McKinsey & Co palveluksessa vastasin Helsingin toimiston henkilöstöasioista. Karjaan kaupungin kulttuurisihteerinä hoitelin pikkukaupungin kulttuuriantia, sekä istuin kaupungin johtoryhmässä.

Elinikäinen oppiminen on jatkunut aikuisiälle saakka. Opiskelin v. 2008-09 Kairon Instituutissa moderniksi ja psykologiseksi vyöhyketerapeutiksi. Koulutus antoi hyvän näkemyksen siihen, mikä merkitys tunteilla on ihmisen terveyteen. Olen ollut kiinnostunut lapsuudesta lähtien maatalon eläimistä, erityisesti lehmät ja kotimaiset maatiaisrodut ovat lähellä sydäntäni. Valmistuin v. 2012 Tuorlan maatalousoppilaitoksen aikuiskoulutuksen iltalinjalta.

Elämässäni on sattunut myös monia takaiskuja viime vuosien aikana. Niiden myötä minun piti valita uusi suunta elämässäni. Aloin etsiä yhteyksiä menneistä sukupolvista sekä heidän kokemuksistaan. Monet traumat hyppäävät yhden sukupolven yli. Huomasinkin, että olin samanlaisessa talonrakennusvaiheessa kuin isovanhempani sotien jälkeen. Samoin toisten isovanhempieni tilanne sotien jälkeen, ns. asekätkennän vaikeudet, heijastuivat myös minun elämääni. On paljon helpompi kestää elämän takaiskuja, kun tietää, että joku muukin on painiskellut vastaavien asioiden kanssa. Kun prosessoi menneen, niin siitä on hyvä jatkaa kohti omia uusia seikkailuja.